Artikkelit
Timo Kurki-Suonio: Esipuhe Ouspenskyn kirjaan
P.D. Ouspensky syntyi Moskovassa 1878. Hänen ensimmäinen kirjansa oli The Fourth Dimension (1909) ja se käsitteli matematiikan teoriaa. Seuraavat hänen kirjansa olivat Tertium Organum (1912) ja A New Model of the Universe (kirjoitettu 1914). Ouspenskyn etsintä toi hänet kosketuksiin G. I. Gurdjieffin kanssa Moskovassa 1915 ja hän työskenteli Gurdjieffin kanssa useita vuosia aina 1920-luvun alkuun saakka. Elämäkertatiedot Gurdjieffista ovat ristiriitaiset, joskus ilmoitetaan hänen syntyneen 1860-luvulla, mutta yleisimmin vuonna 1877. Hän oli kotoisin Aleksandropolista läheltä Persian rajaa.
Gurdjieff vakuuttui suhteellisen nuorena siitä, että oli olemassa kätkettyä tietoa ihmisestä ja maailmasta ja hän alkoi etsiä tätä tietoa. Hän matkusteli laajalti aina Tiibetistä Etiopiaan saakka. Gurdjieff ei itse elinaikanaan kertonut kaikkea omasta elämästään, mutta hän on kirjoittanut kirjan, jonka nimenä on "Meetings with Remarkable Men" ja jossa hän kertoo jotakin omasta etsinnästään. Ouspensky kirjassaan toteaa, että kaikissa Gurdjieffia koskevissa kertomuksissa oli aika paljon ristiriitaista ja tuskin totta.
Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta kertoo siitä ihmistä ja maailmaa koskevasta systeemistä, jonka Gurdjieff välitti Ouspenskylle. Ouspensky kertoo kirjan lopussa, kuinka hänen ja Gurdjieffin tiet erosivat ja Ouspensky alkoi opettaa itsenäisesti tätä systeemiä, jota kutsutaan nimellä neljäs tie. Ouspensky alkoi pitää luentoja Lontoossa 1921 ja se johti opiskeluryhmiin, jotka alkoivat tutkia Gurdjieffin välittämiä ideoita. Ouspensky jatkoi tätä työtään Lontoossa tai sen lähistöllä vuoteen 1940 saakka, jolloin hän muutti Yhdysvaltoihin.
Yhdysvalloissa Ouspensky jatkoi neljännen tien opettamista ja palasi Englantiin vain vähän ennen kuolemaansa, mikä tapahtui vuonna 1947. Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta on julkaistu ensimmäisen kerran Englannissa nimellä "In Search of the Miraculous" vuonna 1950. Tämän jälkeen siitä on otettu useita painoksia. Tämän suomennoksen pohjana on englanninkielinen alkuteksti ja painos vuodelta 1977. Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta on neljännen tien perusteos ja esittelee länsimaiselle ihmiselle ymmärrettävässä muodossa joitakin keskeisiä puolia tästä opetuksesta niin hyvin kuin se kirjan muodossa voidaan tehdä.
Gurdjieffin välittämä systeemi väittää hämmästyttäviä ja vastoin arkikokemusta olevia asioita; ihminen ei voi tehdä mitään, vaan kaikki hänelle tapahtuu, ihminen on kone, kuulla on suuri vaikutus ihmiselämään, sodat johtuvat planetaarisista vaikutuksista jne. Tällaisia väitteitä on vaikea suoralta kädeltä hyväksyä eikä niitä pidäkään hyväksyä. Jos lukija kirjan ensi kertaa luettuaan sumeilematta vakuuttuu kaikista kirjassa olevista väitteistä ja uskoo niiden olevan totta, ei hän ole ymmärtänyt kirjan tarkoitusta ja olennaista puolta kirjan esittämästä systeemistä nimeltä neljäs tie.
Eräs neljännen tien käsitteistä on oleminen, josta kerrotaan luvussa neljä. Neljännen tien systeemin mukaan tieto riippuu olemisesta. Lisäksi kirjassa väitetään, että ymmärrys on eri asia kuin tieto ja ymmärrys riippuu nimenomaan tiedon suhteesta olemiseen. Kun lukija ensi kertaa kohtaa neljännen tien ideoita, ne tuntuvat vaikeilta hyväksyä. Se on aivan oikein. Jos ihminen omaa oikeaan päämäärään suuntautuvaa tahtoa, hänen olemisensa saattaa kasvaa hänen elämänsä aikana ja hän voi ajan kanssa vakuuttautua joistakin neljännen tien väitteistä oman kokemuksensa kautta.
Eräs neljännen tien ideoista on koulun idea. Tavallisessa elämässä ihminen mieltää hyvin sen, että jos hänen täytyy oppia jokin ammatti, hänen tulee mennä kouluun. Kuitenkin elämäntaidon tai itsensä kehittämisen osalta tämä idea tunnutaan usein unohdettavan. Historiasta tiedämme, että on ollut erilaisia kouluja ja opettajia: Pythagoraan koulu Etelä-Italiassa 550-luvulla eKr., filosofi Epiktetoksen koulu Kreikassa 100-luvulla jKr. ja Platonin Akatemia Ateenassa. Mitä näissä kouluissa opetettiin? Nykyihmiselle saattaa olla vieras ajatus, että hän tarvitsisi koulua tai opettajaa, joka opettaisi hänelle elämäntaitoa.
Ihminen on onnekas, jos hän voi keskustella elämän ja ihmisen arvoituksesta hyvän ystävän kanssa, vielä onnekkaampi hän on, jos hän löytää mahdollisuuden työskennellä itsensä kanssa asettamaansa päämäärää kohden ja mahdollisesti onnekkain ihminen on löytäessään oikean ja luotettavan opettajan elämäntaidossa.
29.11.2003
(c) Timo Kurki-Suonio
www.neljastiesuomessa.fi
