Artikkelit

J.G. Bennett: Ote puheesta Leighton Housessa

Yleisöluento
Kensington, Lontoo
marraskuun 7. päivä 1972

"Meillä kaikilla on ongelma, kuinka elää maailmassa, jota negatiiviset voimat lisääntyvästi hallitsevat; kuinka tulla kanaviksi välittämään myönteisiä voimia, kuinka välttyä itse joutumasta kielteisyyden virtaan. Vaikuttaa aivan helpolta päättää omassa mielessään, että juuri näin haluaa tehdä ja aikookin tehdä, mutta on välttämätöntä pysähtyä ja kysyä itseltään, kykeneekö tekemään päätöksen siirtää syrjään kaikin itselle mahdollisin keinoin, kielteiset asenteet ajatuksissa ja puheessa sekä käyttäytymisessä muita ihmisiä kohtaan. On helppoa tehdä tämä valikoimalla ... asettaa sivuun sellaiset asenteet, jotka eivät ole itselle tärkeitä, mutta ei ole helppoa tehdä näin niiden asenteiden suhteen, jotka ovat urautuneet mieleemme ja tulleet melkein osaksi omaa olemustamme eli arvostella tietynlaisia tapahtumia maailmassa ja sallia huomionsa viipyillä kielteisissä asioissa. On varsin vaativaa ryhtyä tinkimättömästi asettamaan sivuun kaikenlainen kielteisyys, sikäli kuin omat voimat sen sallivat. Tulee tarkistaa, löytyykö itsessä minkäänlaista arvostelua tai tuomitsemista sellaisten asioiden suhteen, jotka ovat selvästi ja objektiivisesti vahingollisia yksilöille tai ihmiskunnalle kuitenkaan sallimatta itselleen, että tuomitsee, arvostelee, etsii vikoja tai edes antautuu mietiskelemään kielteisiä asenteita minkäänlaisten tilanteiden suhteen. Sanon, että tämä on erittäin ankaraa, hyvin ankaraa kurinalaisuutta, eikä periaatteessa ole mahdollista tehdä myönteisiä asioita kielteisesti. Tarkoitan tällä, ettei ole mahdollista sanoa: "En aio olla kielteinen." Tällöin tekee yksinkertaisesti niin, että asettaa yhden kielteisen asian toisen kielteisen eteen. On sen sijaan mahdollista sanoa, että on tiettyjä asenteita, jotka hyväksyn ja jotka ovat tavoittelemisen arvoisia ja jotka minulla täytyy olla itsessäni. Kun huomaan vetoa asenteisiin, jotka ovat ristiriidassa näiden uusien kanssa asetan nämä uudet asenteet aiempien asenteiden tilalle. Tämä edellyttää jatkuvaa päivin ja öin harjoitettua kurinalaisuutta, koska on hyödytöntä olla myönteinen tietyissä tilanteissa ja sitten sanomalehtiä lukiessaan sallia itselleen kielteisiä asenteita ja arvostelua tai kuulla jotain radiossa ja nähdä televisiossa sellaista, jossa on kielteinen sävy sekä sallia itsensä reagoida joko samastumalla kielteisyyteen tai samastumalla sen hylkäämiseen.

Mutta, jos emme aio ryhtyä tähän, jos emme aio ottaa tätä tehtäväksemme, minkä arvoista on kaikki se, joka jää ennalleen? Mitä hyötyä meistä on maailmassa, jos lisäämme kielteisyyttä sen vähentämisen sijaan? Jos olemme tehneet periaatteellisen päätöksen, voimme ottaa seuraavan askeleen ja hankkia erottelukyvyn tämänkaltaisessa asiassa. Näemme, että kyse ei ole epämääräisestä sentimentaalisuudesta, joka antaa kaikelle anteeksi ja kääntää selkänsä sellaiselle, mikä on pahaa. Kyse on jostain hyvin erilaisesta asenteesta. Ihmiselle on periaatteessa tarpeellista oppia rakastamaan vihollisiaan, mutta vihollisiaan tulee rakastaa rohkeasti eikä heiveröisesti. Heitä tulee rakastaa osallistumalla ja syvemmin ymmärtämällä, tuoda suhteeseen parannus ja myönteistä asennetta.

Jos sanoo: "Kieltäydyn näkemästä sellaista, mikä on vahingollista ja tuhovaa", tämä yksinkertaisesti todellisuudessa tarkoittaa, että asetat yhden kielteisen asenteen toisen eteen. Jos sanot: "Kieltäydyn!", on tämä kielteinen toteamus. Kun ihminen työskentelee itsensä suhteen poistaakseen omia vikojaan, käytäntö osoittaa, ettei riitä sanoa: "Lopetan ajattelemasta tällaisia ajatuksia. Lopetan tämän huonon tavan itsessäni." On selvästikin välttämätöntä sanoa asiasta jotain aivan toisenlaista. Tuon virheen läsnäolo minussa, tuon huonon tottumuksen läsnäolo minussa toimii minulle muistuttavana tekijänä siitä, että olen tekemässä jotain sellaista, joka sulkee tuon tavan pois, jotain myönteistä, joka sen tekee sen.

Esimerkiksi, jos puhun ihmisille ja he pyytävät minua auttamaan heitä voittamaan sellaisen tavan kuin tupakoinnin. Kuinka ryhtyä tällaiseen, kuinka lopettaa tupakointi? Ihminen kykenee välttämään kaikenlaiset kiusaukset. Ihminen voi lujasti päättää mielessään, että aina kun näkee tupakkaa tai joku tarjoaa savukkeen, sanoo: "Ei!" tälle tarjoukselle. Tämä ei kuitenkaan toimi. Ihmisen tulee nähdä, että halu tupakoida on itsessään voima ja tämä voima kykenee tuottamaan energiaa ja tämä energia voidaan ottaa käyttöön. Voin siten sanoa, että pystyn muuntamaan haluni tupakoida paljon voimakkaammaksi tietoisuudeksi omasta läsnäolostani. Pystyn muuntamaan tämän halun tupakoida itseni muistamiseksi. Tästä halusta tupakoida voin löytää energiaa rakentamaan sisäistä kehoani. Tällä tavoin käännän halun tupakoida omaksi hyväkseni. Samalla tavoin tulee toimia kielteisyyden suhteen. Jos olet kanssani samaa mieltä ja olet valmis tutustumaan tähän mahdollisena ohjelmana itsellesi, haluan että valmistat itseäsi siihen saakka kunnes meillä on seuraava tapaaminen..."

Lähde
J.G. Bennett Foundation
October 2020
Käännös Timo Kyllönen 2021

<< takaisin <<